Ensin siis perjantaina saimme ensimmäisen puoliskon koulustamme päätökseen ja tässä on viimesen prosessointisession tulos - teemana siis review of the lecture phase. Piirrettiin paperille aikajana (koulun ensimmäinen päivä - joululoman alkamispäivä)
Jenny, Nathan ja Alex lähtivät siitä sitten ajelemaan kohti Albertaa joulunviettoon koteihinsa. Ja Bobby lähti jo torstaina muutamaksi päiväksi kotikonnuille Minnesotaan. Lauantaiaamuna saattelimme Taylorin lentokentälle suuntanaan Idaho.
Ja taloa pystyssä pitämään jäi siis minun lisäksi the Swiss eli Rebekka, Trix ja Ancel. Omat lomasuunnitelmani olivat hyvin yksinkertaiset, aikataulu sisälsi kahdenlaista toimintaa: nukkumista ja syömistä. Ja suunnitelmassa pitäydyin suhteellisen kiitettävästi.
Vaikka tämä joulu olikin hyvin poikkeuksellinen ja perinteetön niin joitakin välttämättömyyksiä sain mahdutettua tiiviiseen (?) aikatauluuni. Joulurauha julistettiin Suomen Turusta ihan tänne asti (en sentään livenä herännyt kahden aikaan yöllä kuuntelemaan..), tiernapojat laulaa luikauttivat hiukan youtube:sta, The Snowman tuli katsottua - kahteen otteeseen itse asiassa, joululauluja on laulettu sekä englanniksi että suomeksi ja aattoiltana käytiin kirkossa porukalla. Ja siitä oikeastaan alkoi minun joulu. Ennen sitä ei tuntunut joululta, ei sitten tipan tippaa. Mutta siitä kirkosta. Se oli sellainen kynttiläjumalanpalvelus. Ovella jaettiin kaikille kynttilät, jotka sitten sytytettiin viimeisen laulun aikana ja kaikki muut valot sammutettiin - mainiota! Sieltä suunnattiin meidän koulun toisen johtajan (Randy) perheen kotiin nyyttärityyppisen joulupäivällisen viettoon. Jokaisen piti siis valmistaa tai ostaa tai muuten hankkia jotain oman kotimaan perinne(joulu)ruokaa. No, meillähän oli sitten tarjolla raclettea (Sveitsi), Christmas puddingia ja trifleä (Englanti), Cassava-kakkua (Philippiinit), jauhelihapai:ta (Quebec), Subway patongin pätkiä (USA), sushia (Japani-Edmonton), tortillasipsejä+vihanneksia+salsaa+dippiä (mikä tahansa maa) ja porkkanalaatikkoa (ihan itse, omin pienin kätösin valmistin!). Ehkä epäjouluisin ateria ikinä :D
Ja sitten järjestettiin Taylorille synttäriyllätys. Toisin sanoen askarreltiin tuokion verran paperin ja värikynien kanssa ja tällaista saimme aikaan:
Se oli mukava ilta se! Tosin ettei olisi ollut liian täydellistä niin onnistuin särkemään tuhannen pirstaleiksi sellaisen jouluvalojutun (5 pientä ja sievää posliinitaloa, joiden jokaisen sisällä oli yksi polttimo ja ne oli siis saman johdon päässä kaikki ja onnistuin saamaan läppärini piuhan sotkeutumaan siihen kyseiseen johtoon ja lopun jo arvaattekin...). Ja sitten sen omistajat olivat enemmän huolissaan minun reaktiosta kuin harmissaan siitä mitä tapahtui - "Heidi, don't worry, it's okay, not a big deal, can I just give you a hug?" :) Enkä edes ehtinyt ottaa siitä kuvaa, harmillista.
No. Sitten liuettiin ulos ihastelemaan jouluvaloja. Otetaan nyt vaikka sellainen keskiverto suomalaiskoti ja kerrotaan sen jouluvalot kymmenellä, ainakin - ja kas tällaista saadaan aikaan:
Harvalukuiset lahjat avasimme ensimmäisen joulupäivän iltana. Jokaisella oli omat perinteensä lahjaseremonian ajankohdasta ja jotenkin päädyttiin viivyttämään toimitusta viimeiseen mahdolliseen hetkeen. Kun sitten oli paketit jaettu, niin Bobby sanoi jotain, että "minun pitää nyt tehdä tunnustus - olen valehdellut teille viimeiset kaksi kuukautta" ja sitten hän selitti, kuinka lokakuussa kysyessään meidän kotijoukkojen sähköpostiosoitteita hätätapauskontakteiksi hän olikin pyytänyt heitä lähettämään meille jotain jouluksi. Ja sitten hän kantoi sisään kasan paketteja! Ja oh, kaukaa Suomesta saapui sellainen reilun kuuden kilon paketti täynnä monen monta pakettia!! Paras joulupostipaketti ikinä! Se oli mukava hetki se :) Nythän minulla on esimerkiksi varmaan parisen kiloa salmiakkia ja suklaata odottamassa syödyksi tulemista. Sitten löytyy myöskin palttoonnappeja, pari Aku Ankan taskaria ja Kodin kuvalehteä, uuden uutukainen kalenteri, kaulahuivi, paljetteja, joululaululevy, enkelikynttilämobile, lukuisia ihania kirjeitä ja kortteja ja piirrustuksia ja sen sellaista! Se oli tunteikasta, saatoin jopa vuodattaa joitakin kyyneleitä, todistajien läsnäollessa. Tuli huippuhyvä mieli :) Val-ta-va kiitos vielä kerran kaikille, jotka ottivat osaa tähän mainioon huijaukseen!
Ja sitten Sarah sai paketistaan Englannista paketillisen musical crackereita (check it out jos ei välähdä: christmas crackers), joiden jokaisen sisällä oli pilli ja sitten perustimme pilliorkesterin ja soitimme joululauluja. Elävästä arkistostahan löytyy liikkuvaa kuvaa:
Ja tässä me oltais:
Minun jouluni kruunattiin Tapaninpäivän iltana elokuvalla nimeltä Ihmeellinen elämä. Voi niitä, jotka ovat jääneet osattomiksi kyseisen elokuvan ihmeellisyydestä. Mutta sisäpiirin tietona kerrottakoon, että minusta tuntui vähän samalta, kun availin lukuisia pakettejani, kuin päähenkilöstä elokuva lopussa :)Ja sitten sunnuntaina koko jengi kasaantui kotiin jälleen - jippii! Ensin aamulla oli tarkoitus mennä Ancelin kanssa Tayloria vastaan lentokentälle, mutta Ancel yllättäen (?) nukkui pommiin. Ja meillä kun olis ollut kyltit ja kaikki, jotka hänen oli tarkoitus tuoda mukanaan, mutta ei. Menin sitten keskenäni. Kotiin saavuttuamme käytiin poikien kanssa pitsalla. Ja nyt kun ruoasta puhutaan, niin päivälliseksi syötiin sveitsiläisten kokkaamaa fondueta ja raclettea - nam!
Sellainen oli joululoma :)PS. Vietin myös yhden askartelynyhertämispäivän.
No comments:
Post a Comment